Hola!
Viime tiistaina oli mun elämän kauhein päivä nimittäin vaihdoin perhettä silloin. Kauheinta oli siis käydä tää keskustelu ja vielä espanjaksi mun entisen host-äidin kanssa kaikista ongelmista ja siitä miks haluan vaihtaa perhettä. Hän ei mua ymmärtänyt yhtään ja kutsu mua pikkulapseksi, jolle ei kelpaa mikään. Tää kuukausi kun olin hänen kotona oli myös kuulemma hänen elämänsä hirvein. Kaikki mitä hän sanoi meni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Hän ei kuitenkaan tunne mua tän kuukauden perusteella kunnolla, sillä se mitä pystyn itseäni ilmaista suomeksi on aika eri kuin espanjaksi.
Syy miksi halusin vaihtaa perhettä oli se, että olin tosi yksinäinen kotona, sillä vanhemmat tuli tosi myöhään töistä eikä ikinä syöty illallista tai tehty mitään yhdessä. Ei kauheesti puhuttu muista kuin välttämättömistä koulujutuista niin ei sitä espanjaakaan kauheesti siinä oppinut. Sisko ja velikin hengaili vaan omassa huoneessa niin tuli semmonen olo et mä en kuulu tähän perheeseen.
Nyt mä oon kuitenkin uudessa perheessä ja oon tosi onnellinen täällä. Täällä asuu siis mun host-isä Juan Pablo, sen vaimo Erika, host-siskot Emilia (10v) ja Sofia (15v) sekä toinen suomalainen vaihto-oppilas Ilona. Ollaan Ilonan kanssa tuttuja Martsarista. Lisäksi täällä on 6 kissaa ja 3 koiraa.
Perheen vaihtaminen oli tosi vaikea päätös, mitä olin miettinyt jo ekoista viikoista asti. Silloin mietin et kyl tää tulee vielä muuttumaan ja sillai, mut ei muuttunu. Vuosi on kuitenkin aika pitkä aika elää onnettomasti.
Nyt kaikki tulee menemään toivottavasti paremmin uudessa perheessä. Oon puhunut täällä parin päivän aikana enemmän espanjaa kuin kuukauden aikana mun entisessä perheessä et suunta on ainakin hyvä!
Kommentit
Lähetä kommentti