Saavuttiin linja-autoasemalle ja sieltä suunnattiin metrolle. Ihmisiä oli tosi paljon joka puolella asemaa keräämässä matkustajia milloin mihinkin lähtevään bussiin.
Metroasemat oli melko samanlaisia kuin Euroopan suurkaupungeissa. Poikkeuksena oli valtava määrä poliiseja (eli carabineros de Chile) aseiden kanssa porteilla. Ne tuijotti kaikkia ohikulkevia tosi pelottavasti...
Ensin suunnattiin maahanmuuttoministeriöön laillistamaan meidän viisumit, jotta päästään matkustamaan Chilestä muihin maihin ja palaamaan Suomeen. Chilen suurlähettiläs oli Suomessa sanonut silloin kun kävin hakemassa viisumin, että viisumin laillistamisessa voi kestää kauan kun täytyy jonottaa pitkään ja kaikkea. Meillä meni koko hommassa kuitenkin ehkä noin 5 minuuttia kun saatin numerolappu ihanan ystävälliseltä naiselta, joka sitä ei tarvinnut. Ei siis tarvinnut jonottaa melkein yhtään. Virkailija leimasi ja allekirjoitti meidän viisumipaperit parissa minuutissa ja oltiin valmiita koko hommasta. Mulla oli mukana kaikki mahdolliset paperit passeista syntymätodistuksiin mutta ei niitä ees kysytty...
Turistit |
Santiagon ministeriöt |
Mall Costanera Center |
Söin lounaaksi wokkia pikaruokapaikasta ja jonossa mun edellä oleva nainen onnistui kaatamaan sen spriten mun tarjottimen päälle. Sinne meni kanawokki mut onneksi sain kuitenkin uuden annoksen |
Paikallinen poro, jonka hinta oli huimat 500 000 pesoa eli noin 700€ |
Näkymät ostarin parvekkeelta |
Kävelysilta ostarille |
Bussissa sit alettiin googlettamaan et mitä hittoa oli oikein tapahtunut. Santiagossa oli siis käynnissä opiskelijoiden mielenosoitus metrolippujen hinnannousuista. Metro ei siis liikkunut, koska porukka seisoi raiteilla, tuhosi ja poltti metroasemia ja otti yhteen poliisin kanssa ympäri kaupunkia. Chilen presidentti Sebastián Piñera julisti Santiagoon hätätilan, jonka jälkeen kaikki metrolinjat ja koko liikenne katkaistiin. Hesarikin kirjoitti aiheesta jutun tänään aamulla. Metro on kiinni vielä tänään ja huomennakin.
Että semmonen piti sit just sattua silloin kun mentiin Santiagoon. Onneksi me päätettiin mennä loppumatka taksilla, sillä ei oltaisi muuten päästy mitenkään muuten kuin kävellen bussille. Toivottavasti seuraava kerta Santiagossa menee vähän paremmin.
Adios!
Kommentit
Lähetä kommentti